Wilhelm Reich - Vapaaenergiaa tutkimassa

(teksti napattu täältä http://www.kristallipuolue.fi/vapaaenergiaa-tutkimassa/ )

Vapaaenergian tutkijoita, osa 1: Wilhelm Reich, käänteentekevä psykiatri, kehoterapian kehittäjä, biofysiikan tutkija, ilmakehäenergian valjastaja.

 

Wilhelm Reich oli Sigmund Freudin lupaavin oppipoika, jonka psykoanalyyttinen teos “Character Analysis” (Luonneanalyysi) on yhäkin yksi arvostetuimmista psykoanalyysiä ja psykoterapiaa käsitteleviä kirjoja. Kirja on käännetty suomeksi, mutta julkaisijan ja tekijänoikeuslupien kanssa on ollut takkuilua. Reich oli jo 1920- ja -30 -luvuilla sitä mieltä, että pelkkä puhuminen ei riitä parantamaan mielenterveyden ongelmia, (ihminenhän puhua pölisee terapeutin sohvalla ummet ja lammet, eikä minnekään syvemmälle välttämättä päästä), vaan on päästävä käsiksi myös alitajuisiin ja kehoon lukkiutuneisiin tunteisiin. Tämän ymmärtäminen johti Reichin nopealla tähtäimellä huomaamaan, että jokaista henkistä tai tunneperäistä blokkia vastasi myös kehossa ilmenevä blokki – tukkeutuma. Niinpä hän kehitti konseptin tunnepanssarista ja kehopanssarista, joita pystyttiin fyysisellä kosketuksella, painelulla ja hengitystä syventämällä muokkaamaan – tai ainakin tuomaan potilaan tietoisuuteen.

Reich oli vankasti sitä mieltä, että ihmisen asento, tapa ilmaista itseään, kasvonilmeet, tapa käyttää käsiä ja muita kehon osia sekä myöskin hengityksen lyhyys ja pinnallisuus ilmaisevat paljon enemmän kuin unien analyysi ja yleinen höpöttely. Niinpä Reich siirtyi puhtaasta psykoanalyysistä eräänlaiseen kehoterapiaan, jota hän kehittelyvaiheessa kutsui Luonneanalyyttiseksi Vegetoterapiaksi – myöhemmin Orgoniterapiaksi. Näin hän aloitti yli 39 vuotta jatkuneen prosessin, joka vei ihmiskehon tunnetilojen ja energiatilojen mittauksesta elektroskoopilla eräänlaisen elämänenergian/seksuaalienergian löytämiseen, ymmärtämiseen ja selittämiseen.

Tätä energiaa hän kutsui myöhemmin Orgoni-energiaksi. Mutta tässä vaiheessa, kaiken poliittisen sekä nuorten terveyttä suojelevan ja edistävän aktivisminsa vuoksi, hän joutui ongelmiin sekä sosialistien, psykoanalyyttisen seuran, että natsien ja kommunistien kanssa. Reich vaati nuorille ehkäisyä ja seksuaaliopetusta, naisille oikeutta abortteihin ja, ehkä vaikeinta: nuorille rauhallisia paikkoja, jossa he voivat rakastella sen sijaan, että jossain porttikongissa hätäisinä.

Eikä tässä vielä kaikki. Kun Reich siirtyi tutkimaan mielen sijasta kehon biologisia prosesseja, ei Freud enää hänestä tykännytkään. Freudilla oli ollut konsepti Libidosta, mutta hän yksinkertaisti sen myöhemmin pelkäksi konseptiksi ilman fyysistä manifestaatiota. Reich sen sijaan osasi jopa fyysisesti, sähköisesti, demonstroida, että Libido oli oikeasti olemassa. Hän osoitti, että sitä pystyttiin mittaamaan, ja siihen voitiin hengityksellä ja kehopanssaria muokkaamalla vaikuttaa. No, mitä seuraavaksi? Reich rupesi tutkimaan hyvän ja huonon olon vaikutusta ihmiskehoon, ja löysi yhteyden yksisoluorganismien liikkumiseen: yksinkertaistetusti, kun ihminen kokee mielihyvää, hän laajenee, kun mielipahaa ja stressiä, hän supistuu. Kun ihminen supistuu, aistit lukkiutuvat/hidastuvat/blokkautuvat, kun hän laajenee, esimerkiksi ihon pinnan vastaanottavuus aistiärsykkeille lisääntyy. Reich eteni täten tutkimaan parasympaattista ja sympaattista kehojärjestelmää, ja huomasi, että ihminen itse kontrolloi luonnottomasti näitä järjestelmiä esimerkiksi rajoittamalla hengitystään – etteivät esimerkiksi vaikeat tunteet uhkaisi häntä.

Entä mitä tällä kaikella on tekemistä vapaaenergian kanssa? Teoretisoidessaan Orgonienergian eli elämänenergian olemassaoloa, Reich ei suostunut lähtemään mystisismiin tai ajattelemaan, että “siellä idässä kaikki on paremmin” (Praana, Ki/Chi). Sen sijaan hän halusi pystyä todistamaan energian olevan oikeasti olemassa.

Reich ilmaisikin kirjeessä vuodelta 1956, kaksi vuotta ennen kuolemaansa: “Olen hyvinkin tietoinen siitä tosiasiasta, että ihmiskunta on tietänyt elämään liittyvän universaalin energian olemassaolosta jo ikuisuuden. Luonnontieteen perustavaa laatua oleva tehtävä on kuitenkin liittynyt tämän energian käyttöönottoon. Tämä on se yksi ainoa ero minun työni ja kaiken aikaisemmin kerätyn tiedon välillä.”

Hän havaitsi tämän energian ja sen liikehdinnän sekä ihmisessä, eläimissä, ilmakehässä, että vedessä, ja käsitteli näitä havaintoja monissa kirjoissaan

(mm. Function of the Orgasm – The Discovery of the Life Energy Vol.1 .

Cancer Biopathy – The Discovery of the Life Energy Vol.2 .

The Bioelectrical Investigation of Sexuality and Anxiety.

The Bion Experiments: On the Origins of Life . Ether, God and Devil / Cosmic Superimposition.)

Reich kehitteli Orgoni-akkumulaattorin; eräänlaisen kaapin, jossa oli monia tasoja sekä orgaanista että epäorgaanista materiaalia. Kun kaappiin laitettiin ihminen, tämä latautui ilmakehässä olevasta orgonienergiasta, ja seurauksena oli mahdollisesti lääketieteellisiäkin vaikutuksia. Reich kehitti myös Orgonimoottorin, joka reagoi joko ihmisen orgonienergiavaraukseen ja rupesi pyörimään, tai toisessa versiossa ilmakehän orgonienergiaan. Reich pystyi todistamaan Orgoni-energian olemassaolon lämpömittarilla, elektroskoopilla ja geigermittarilla.

Reich sai itsensä Albert Einsteinin kiinnostumaan hänen väittämästään – jonka Einstein tutki viikon verran ja vakuuttui sen oikeellisuudesta – että orgoniakkumulaattorin sisällä on eri lämpötila kuin laitteen ulkopuolella. Tämä oli Einsteinin mukaan “pommi fysiikassa” – suurenmoinen asia, jota pitäisi tutkia pidemmälle. Einsteinin assistentti Leopold Infeld tosin vakuuttu Einsteinin että “ei täällä mitään ole”, ja yhteys Reichin ja Einsteinin välillä valitettavasti katkesi.

Hän kehitti myös Orgoni-shooterin, ja suuntasi orgonienergiaa niin, että esimerkiksi palovammat tai pahatkin haavat parantuivat ennätysvauhtia. Hän kehitti myös Cloudbusterin, jolla pystyi muodostamaan pilviä ja hajoittamaan pilviä, eli orgonienergian ymmärryksellä pystyi vaikuttamaan myös mekaanisesti ilmakehään ja sateeseen. Reich käytti orgoniakkumulaattoria myös kokeellisesti lääkäreiden jo terminaaleiksi toteamiin kuoleviin syöpäpotilaisiin, saadakseen selville, voisiko syövän aiheuttamaa vetäytymistä/pienentymistä estää tai hidastaa. Vaikka syöpäpesäkkeet vetäytyivät ja hajosivat pois, myöhemmin kuolivat myös potilaat. Tämä johti Reichin ymmärtämään, että syöpä on kehosairauden lisäksi myös tunnesairaus.

Mutta samalla tavalla kuin natsit Saksassa polttivat Reichin kirjallisuutta, myös USA:ssa FDA (Food and Drugs Administration) kävi hänen kimppuunsa kuin vesikauhuinen koira ja väitti, että

1)                   Reich möi orgoniakkumulaattoreita luvaten taatun parantumisen syövästä (jota Reich ei tehnyt),

2)                   Orgonia ei edes ole olemassa (jota FDA ei todistanut muuten kuin ylimalkaisesti sanomalla “ei siellä mitään ole, ei orgonia ole” (kuulostaako tutulta?)),

3)                   Reichin kirjallisuus, mainitessaan Orgonienergian, yrittää myydä viattomille potilaille puoskarimaisesti epämääräisiä laitteita. jotka eivät tee mitään.

Tämä johti hiljalleen siihen, että Reich haastettiin oikeuteen, missä hän vaati, että yksinkertainen tieteentutkimus on tiedemiesten arvosteltavana, eikä tuomarien ja oikeuden. Ei kelvannut. Reich joutui selliin, ja kuoli sydäninfarktiin vain pari päivää ennen kuin keskustelut ehdollisesta vankeusrangaistuksesta olisivat alkaneet. Reichin kuoleman jälkeen hänen tekemänsä kirjallisuus poltettiin. Ja tämä tapahtui Yhdysvalloissa, kaikista maailman paikoista!

Wilhelm Reich oli siis mies, joka aiheutti kauhistusta ja hirvitystä sekä psykoanalyyttiselle seuralle, kommunisteille, sosialisteille, natseille, että kukkahattutädeille ja -sedille Yhdysvalloissa. Hän löysi tavan saada epäorgaanisen materiaalin orgaaniseksi (tarkista Bionit), sekä tutki orgonienergian ja ydinsäteilyn yhdistämisen vaikutuksia. Myöhemmin hän ajoi myös vauvojen oikeuksia, varmistaakseen, että tietämättömät koulut, auktoriteetit ja tunnepanssaroidut vanhemmat eivät enää kasvattaisi lopputuloksena psykopaattisia ja tunneperäisesti kuolleita ihmisiä. Reich uskoi optimistisesti tulevaisuuden yhteiskuntien pystyvän synnyttämään ja kasvattamaan tulevaisuuden lapsia (kirja “Children of the Future – On the Prevention of Sexual Pathology”) joilla panssarointi ja tunteiden järjetön tukahduttaminen eivät olisi niin pinnassa.

-Esa Ruoho

,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,.--.,,-.,.--.,,.- 

 
Esa Ruoho, vapaaenergia-arkistoija vuodesta 2004 ja sähköisen musiikin säveltäjä ( http://lackluster.bandcamp.com ) vuodesta 1994.

-Pertti “Veltto” Virtasen vuonna 1983 julkaistu “Panssaroitu Ihminen” -artikkeli Wilhelm Reichista: http://www.velttovirtanen.net/reich2.htm

-Function of the Orgasm – The Discovery of the Life Energy Vol.1 http://www.wilhelmreichtrust.org/function_of_the_orgasm.html.

-Cancer Biopathy – The Discovery of the Life Energy Vol.2 http://www.wilhelmreichtrust.org/cancer_biopathy.html.

-The Bioelectrical Investigation of Sexuality and Anxiety http://www.wilhelmreichtrust.org/bioelectrical_investigation_of_sexuality_and_anxiety.html.

-The Bion Experiments: On the Origins of Life http://www.wilhelmreichtrust.org/bion_experiments.html.

-Ether, God and Devil / Cosmic Superimposition http://www.wilhelmreichtrust.org/ether_god_and_devil-cosmic_superimposition.html.

-“Children of the Future – On the Prevention of Sexual Pathology” http://www.wilhelmreichtrust.org/children_of_the_future.html