https://archive.org/details/historyofcentral0000good
Keskeinen sisältö tiivistettynä: Stephen Mitford Goodsonin A History of Central Banking and the Enslavement of Mankind kertoo seikkaperäisesti, että historian läpi kulkeva punainen lanka on rahanluonnin vallan keskittyminen yksityisille toimijoille, [systeemin pankkikartellille] mikä on johtanut velkaperusteiseen alistamiseen, sotien rahoittamiseen ja valtioiden suvereniteetin murentumiseen.
Kirja käy läpi historiaa antiikin Roomasta nykypäivään ja osoittaa, että aina kun yksityiset rahanlainaajat ovat saaneet vallan luoda rahaa ja periä korkoa, seurauksena on ollut kriisejä, vallankaappauksia, sotia ja kansojen köyhtymistä ja vallan keskittymistä samalle rikolliselle ja häikäilemättömälle pankkikartellille jonka tahtotila on ylläpitää rahan valheen valtaa.
Kirjan rakenne ja pääteemat
1. Antiikin Rooma: julkinen raha → yksityinen velkaraha
Goodson aloittaa Roomasta, jossa varhainen rahajärjestelmä perustui valtion liikkeelle laskemaan rahaan, ei yksityiseen velkaan.
- Julkinen raha loi vakautta ja vaurautta.
- Kun patriisit ottivat haltuunsa hopearahojen lyönnin, korkoperusteinen velka alkoi kasvaa.
- Velkakierre johti maanomistuksen keskittymiseen, talonpoikien köyhtymiseen ja lopulta tasavallan murenemiseen.
- Julius Caesarin velka- ja rahareformit katkaisivat velkakierteen hetkeksi, mutta hänen salamurhansa palautti vallan finanssioligarkialle.
Rooman romahdus oli rahajärjestelmän romahdus.
2. Englanti: Koronkiskonnan kielto → yksityisen velkarahan paluu
Goodson kuvaa Englannin historian pitkänä kamppailuna korkoa vastaan.
- Anglo-saksien kuninkaat kielsivät koron ja ylläpitivät vakaata rahajärjestelmää.
- Normannivalloitus toi maahan järjestäytyneen yksityisen rahanlainaamisen.
- Velkakierre johti maanomistuksen siirtymiseen rahanlainaajille.
- Magna Carta pyrki katkaisemaan velkakierteen.
- Edward I karkotti yksityiset rahanlainaajat ja otti käyttöön tally stick -järjestelmän: valtion liikkeelle laskema, koroton raha, joka toimi 500 vuotta.
Englannin nousu perustui korottomaan valtion rahaan.
3. Bank of England ja modernin keskuspankkijärjestelmän synty
Vuonna 1694 perustettu Bank of England on Goodsonin mukaan käännekohta, jossa:
- valtio luovutti rahanluonnin yksityiselle pankille,
- kansallinen velka syntyi,
- korkoperusteinen järjestelmä institutionalisoitiin.
Tästä alkoi aikakausi, jossa keskuspankit:
- rahoittivat sotia,
- ohjasivat valtioiden politiikkaa,
- loivat velkakierteen, joka alistaa kansat.
4. “Hidden Hand”: rahanlainaajien vaikutus sotiin ja vallankumouksiin
Monet historian suuret konfliktit liittyvät siihen, että valtiot pyrkivät irtautumaan yksityisestä velkarahasta:
- Napoleonin sodat
- Amerikan vallankumous
- Tsaarin Venäjän kaatuminen
- Julius Caesarin salamurha
- Gaddafin Libyan tuho
- Molemmat maailmansodat
Konflikteja yhdistää se, että valtio tai johtaja pyrki luomaan valtion oman, korottoman rahan, mikä uhkasi yksityisten rahanlainaajien valtaa.
5. Fiat-raha ja moderni velkaperusteinen järjestelmä
Kirja kritisoi voimakkaasti nykyistä fiat-järjestelmää:
- Raha syntyy yksityisen pankkikartellin myöntämien lainojen kautta.
- Kaikki raha syntyy velkana → velka kasvaa eksponentiaalisesti.
- Korko luo rakenteellisen velkakierteen.
- Keskuspankit toimivat yksityisten intressien mukaisesti, eivät kansan hyväksi.
Koska tämä järjestelmä:
- tuottaa jatkuvia kriisejä,
- keskittää varallisuutta,
- heikentää demokratiaa,
- tekee kansoista velkavankeja.
Kirjan sisältö tiivistettynä
Kun rahanluonti on yksityisissä käsissä, seurauksena on velkaperusteinen alistaminen, sotia ja valtioiden suvereniteetin menetys. Kun rahanluonti on julkisissa käsissä, seurauksena on vakaus, vauraus ja rauha.
Aiheeseen liittyvää:
1) https://orgonisaatio.fi/index.php/all-wars-are-bankers-wars-kaikki-sodat-ovat-pankkiirien-sotia/
2) https://orgonisaatio.fi/index.php/2026/09/06/itsenaisen-rahajarjestelman-mullistavat-hyodyt/
3) https://orgonisaatio.fi/index.php/2021/05/02/rahajarjestelmasta-sanottua/
4) https://orgonisaatio.fi/index.php/orjuuden-vuosisata-keskuspankkien-historia/
