Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan isännöintialalla maanlaajuinen hintakartelli: ”Maksajina ovat viime kädessä taloyhtiöiden asukkaat”
Harvemminpa HS:n artikkeleita olen tänne kopioinut, mutta olkoon dokumentoinnin vuoksi. Korruptio Suomessa on varsin lujasti rakenteissa.
Kartellit ja klubijäsenyydet kaikkien alojen tiettyjen yleensä hyvin menestyvien kansalaisten kesken ovat Suomessa melkoisen yleisiä. Vaikuttavat ainakin kaikkeen yhteiskunnassamme. Nämä asiat on syytä paljastaa, koska vääryden maksamme me, ja elämme siksi niukemmin kuin muuten…
Muistan lapsuudestani yhden tällaisen jutun, kun Rovaniemellä kuulin olevan bensa-asemien kesken jonkinlainen kartelli. Kuulemma erään esson omistaja kiersi aamuisin kaupungin huoltoasemat ja kävi “sopimassa” päivän hinnat. Jonkun SEO:n omistaja ei tahtonut ottaa osaa kartelliin. Häneltä pankki sanoi lainat irti ja kartelli pysyi ehjänä.
Tässä systeemin median artikkelina yksi uutinen, jonka asiasisältö on suotavaa olla yleisessä tiedossa:
KKV esittää 22 miljoonan euron seuraamusmaksuja kuudelle alan yritykselle ja Isännöintiliitolle.Valitettavasti selaimesi ei tue HTML5-videoita. Noona Bäckgren HS10.2. 6:57 | Päivitetty 10.2. 17:10
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) selvitysten mukaan Isännöintiliittoon kytkeytyy maanlaajuinen isännöintialan hintakartelli. KKV esittää yhteensä 22 miljoonan euron seuraamusmaksuja kuudelle alan yritykselle ja Isännöintiliitolle.
KKV:n selvitysten mukaan Isännöintiliitto ja sen hallitukseen kuuluneet yritykset sopivat vuonna 2014 isännöintipalvelujen hinnoittelun yhdenmukaistamisesta ja hinnankorotuksista. Tarkoituksena oli korottaa valtakunnallisesti isännöinnin hintatasoa.
”Esityksemme mukaan kyse on pitkään kestäneestä, järjestelmällisestä kartellitoiminnasta”, toteaa pääjohtaja Kirsi Leivo tiedotteessa.
”Yritykset eivät saa sopia kilpailijoidensa kanssa hinnoista, ja toimialayhdistykset eivät saa pyrkiä vaikuttamaan alan hintatasoon. Yritysten välistä salaista yhteistyötä, jonka ainoa tehtävä on nostaa hintatasoa, sanotaan kartelliksi. Yritykset voivat kartellin avulla lisätä merkittävästi voittojaan”, Leivo sanoi tiedotustilaisuudessa.
”Tässä tapauksessa yritykset ovat tehneet yhteistyötä suunnitelmallisesti nostaakseen hintojaan ja vaikuttaakseen koko toimialan hintatasoon. Isännöintialalla korkeampien hintojen maksajina ovat viime kädessä taloyhtiöiden asukkaat.”
Käytännössä kyse on ollut esimerkiksi sovituista hintasuosituksista ja siitä, että yritykset ovat keskenään sopineet isännöintipalveluiden kiinteän kuukausiveloituksen ulkopuolella olevien, erillisveloitettavien palveluiden osuuden lisäämisestä. Tämä tavoite myös kirjattiin Isännöintiliiton strategiaan.
KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa. Ruutukaappaus videolta.Kuva: HS
Isännöintiliitto kiistää kilpailulain rikkomisen ja sanoo kannanotossaan, että asiassa ollaan vasta tutkinnan vaiheessa ja lopullisen päätöksen tekee markkinaoikeus.
Hintakartelli tarkoittaa järjestelyä, jossa alan yritykset sopivat keskenään myytävien tuotteiden hinnoista samalla tuotanto- tai jakeluportaalla. Hinnoista sopiminen kilpailijoiden kesken ja hintasuositusten antaminen ovat KKV:n mukaan erittäin vakavia kilpailunrajoituksia, joiden ainoa tarkoitus on nostaa keinotekoisesti hintoja asiakkaiden vahingoksi.
Suomessa kartellit eivät ole kriminalisoituja toisin kuin esimerkiksi Britanniassa, Tanskassa, Norjassa ja Virossa. Leivon mukaan kartellit nostavat tyypillisesti hintatasoa 10–30 prosenttia. Ei ole tietoa siitä, kuinka paljon Suomessa nyt paljastunut kartelli on isännöintipalvelujen hintaa nostanut.https://interactive.hs.fi/arkku/public/generated/51414tygMKpP/
KKV:n mukaan on kyse vakavasta kilpailurikkomuksesta kaikkien niiden toimijoiden kohdalla, joille KKV esittää seuraamusmaksuja.
Koska alalla on tapahtunut voimakasta keskittymistä, osa yrityksistä on tunnettu aiemmin eri nimillä, kuten Arenna Oy ja Ovenia. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY
Oulun Kiinteistötieto ja Suomen Kiinteistöhallinta tunnetaan paremmin nimellä Kiinteistö-Tahkola.
HS kirjoitti yrityksestä vuonna 2018: Espoolainen miljonääri-isännöitsijä on vastuussa lähes tuhannen taloyhtiön asioista – suku pyörittää kiinteistöimperiumia Helsingistä Ouluun
Realia puolestaan on Suomen suurin isännöintialan yritys. Sen sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli vuonna 2019 huikean hyvä, liki 50. Realialle esitetään suurinta seuraamusmaksua: yhteensä yli 18 miljoonaa euroa.
Seuraamusmaksut on suhteutettu liikevaihtoon. Tämän vuoksi Isännöintiliiton seuraamusmaksuksi esitetään vain 73 000:ta euroa, vaikka sen rooli tilanteessa on KKV:n mukaan ollut merkittävä. Kaikki seuraamusmaksun saaneet yritykset ovat olleet eri aikoina Isännöintiliiton hallituksessa, jossa hinnoittelun yhdenmukaistamisesta ja hintakorotuksista on päätetty.
”Toiminta tapahtui pitkälti Isännöintiliiton piirissä”, sanoi KKV:n johtaja Maarit Taurula tiedotustilaisuudessa.
Muut esitetyt maksut ovat suuruudeltaan noin 220 000–1 700 000 euroa.
KKV kävi läpi 18 000 asiakirjaa
KKV:n tutkinta Isännöintiliiton toiminnasta on kestänyt neljä vuotta. Tutkinnassa on keskitytty Isännöintiliiton ja alan yritysten toimintaan vuosina 2014–2017.
KKV:n pääjohtaja Leivon mukaan työ muistuttaa luonteeltaan vaativaa talousrikostutkintaa. Läpi käytiin esimerkiksi lähes 18 000 asiakirjaa. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY
KKV ilmoitti vuoden 2017 alussa aloittavansa tutkimukset siitä, ovatko isännöintialan yritykset syyllistyneet kilpailua rajoittaviin menettelyihin. Tämän jälkeen virasto on ollut vaiti tutkintojen etenemisestä.
Maaliskuussa 2017 uutisoitiin, että KKV oli tehnyt Isännöintiliittoon tarkastuksen. Tarkastuksia tehtiin myös isännöintialan yrityksissä.
Myöhemmin samana vuonna Isännöintiliitto julkaisi henkilökunnalleen ohjeistuksen kilpailulainsäädännön noudattamisesta ja toimintamenettelyistä tilanteessa, jossa kilpailuviranomaiset tekevät liiton toimistolle tarkastuksen.
Kun tarkastus tehtiin Isännöintiliittoon, liiton silloinen toimitusjohtaja Tero Heikkilä kertoi medialle olevansa tietämätön tarkastuksen syystä ja siihen liittyvistä taustoista.
Isännöintiliitto ilmoitti joulukuussa 2018, että toimitusjohtaja Heikkilä on eronnut tehtävästään. Heikkilä siirtyi johtamaan perustamaansa Isli isännöintiyritykset ry:tä eli Isännöintiliiton kilpailijaa. Nykyisin hän työskentelee Helsingissä toimivassa Granlund Isännöinti oy:ssä.
Helmikuussa 2019 myös Heikkilän sijaiseksi tullut Isännöintiliiton vt. toimitusjohtaja Marjut Joensuu ilmoitti irtisanoutuvansa.
Isännöintiliiton nykyinen toimitusjohtaja on Mia Koro-Kanerva. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY
Rakennuslehden haastattelussa tammikuussa 2019 Isännöintiliiton uusi puheenjohtaja Toivo Korhonen kertoi, että uusi hallitus haluaa hillitä Isännöintiliiton toiminnan kasvua.
”En puhuisi jarruttelusta, mutta ehkä vähän höllätään kaasua, niin että kasvu ei ole itsetarkoitus”, Korhonen sanoi.
KKV:n tutkintaa edelsi ainakin vuodesta 2014 jatkunut Isännöintiliiton julkinen tiedottaminen, joka alleviivasi isännöintipalvelujen hintojen korotuspainetta ja antoi jopa suoria hintasuosituksia. Osa KKV:n näytöstä kartelliselvityksessä perustuukin Isännöintiliiton julkiseen tiedottamiseen.
Esimerkiksi joulukuussa 2014 silloinen toimitusjohtaja Heikkilä kirjoitti tiedotteessa, että ”isännöinnin hinnassa on korotuspainetta vähintään 10–20 prosenttia”.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan tutkinta ei kuitenkaan missään vaiheessa keskittynyt vain hintasuosituksiin vaan laajemmin kilpailua rajoittaviin menettelyihin.
Alan kannattavuus kasvanut tuntuvasti
Asiakastiedon tietojen mukaan isännöintialan kannattavuus parani kaikilla mittareilla katsottuna aikavälillä 2015–2018.
Vuoden 2018 marraskuun tietojen mukaan esimerkiksi alan käyttökateprosentti oli 13,4, sijoitetun pääoman tuottoprosentti 10,4 ja liikevoittoprosentti 9,6. Vielä vuonna 2015 luvut olivat käyttökatteen osalta 7,7, sijoitetun pääoman tuoton osalta 6,7 ja liikevoiton osalta 4,8. Kaikki luvut ovat mediaaneja.
Samaan aikaan alalla on tapahtunut voimakasta keskittymistä.Tausta
Aiempia kartelleja
Suomessa suurta huomiota on saanut niin sanottu asfalttikartelli, jossa asfalttiyritykset Lemminkäinen etunenässä perivät hintakartellin avulla ylihintaa kuntien asfaltointiurakoissa pääosin vuosina 1994–1995 ja 1998–2002. Tuomion mukaan ylihinnan määrä oli yli 37 miljoonaa euroa.
Korkein hallinto-oikeus määräsi seitsemän yhtiötä maksamaan kartellisakkoja yhteensä 82,5 miljoonaa euroa. Myöhemmin kunnat ovat lisäksi hakeneet yhtiöiltä korvauksia kartellista.
Metsäliitto (nykyinen Metsä Group), Stora Enso ja UPM tuomittiin markkinaoikeudessa puukaupan kilpailun rajoittamisesta. Kartelli toimi vuodesta 1997 vuoteen 2004, jolloin UPM paljasti raakapuukartellin kilpailuvirastolle. Metsäliitto ja Stora Enso tuomittiin yhteensä 51 miljoonan euron sakkoihin, mutta UPM vapautui sakoista annettuaan kartellin ilmi.
Myös puukauppakartellista kärsineet metsänomistajat hakivat myöhemmin metsäyhtiöiltä korvauksia.
(STT)
