Hyvä tietokooste tuulivoimaloiden terveys- ja ympäristövaikutuksista – asioita, joita tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden sijaintia mietittäessä. Alkuperäinen teksti ja kansalaisaloite alempana. Linkkejä lisätty 29.11.23
https://www.lapinkansa.fi/tuulivoima-on-vuosisadan-puhallus/5836839
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8104
Aloitteen sisältö
Tuulivoimaloita koskeva lainsäädäntö ei huomioi voimaloiden todellisia ympäristövaikutuksia luontoon, maisemaan ja ihmisten terveyteen. Kansainvälisen tieteellisen tutkimusnäytön pohjalta vaadimme, että ympäristönsuojelulakia on uudistettava viipymättä ja kaikki jo toiminnassa olevat tuulivoimalat on saatettava ympäristöluvan alaisiksi. Suunnitteilla olevien maa- ja merituulivoimaloiden yhä suurenevan koon, tehojen ja äänten yhteisvaikutusten vuoksi vaadimme, että eduskunta ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimiin uusien tuulivoimaloiden rakentamisen keskeyttämiseksi. Perustelut
1. Johdanto
Suomessa tapahtuu tällä hetkellä massiiviset mittasuhteet saavuttanutta luonnon ja arvokkaiden kansallis-, kulttuuri- ja perinnemaisemien tuhoamista. Metsiä ja virkistysalueita muutetaan ripeään tahtiin tuulivoimateollisuusalueiksi [1]. Kyse on fysikaalisesta ja visuaalisesta saasteesta, jolla maaseudun elinolosuhteita heikennetään ja ihmiset altistetaan tuulivoimatuotannon haitallisille ympäristövaikutuksille vakavin seurauksin.
Uusimmat kansainväliset vertaisarvioidut tutkimukset osoittavat kiistatta, kuinka merkittäviä tuulivoimaloiden haitat ovat ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Tuulivoimaloiden koon ja tehon kasvu sekä hajautetun sijoittamisen aiheuttamat haitat eivät ole saaneet lainsäädännössämme asian vakavuuden edellyttämää huomiota. Iso osa elinympäristöämme on jo turmeltu. Perustuslain [2] takaamat oikeus omaisuuden suojaan, elinkeinon harjoittamiseen, yhdenvertaisuuteen ja puhtaaseen luontoon ovat vakavasti uhattuina.
EU toteaa, ettei uusiutuvaa energiaa tule tuottaa luonnon monimuotoisuuden kustannuksella. Tuulivoimaloiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin rakentamiseen ei kuitenkaan sovelleta samoja luonnonsuojelua koskevia velvoitteita kuin muuhun rakentamiseen ja toimintaan.
Luonnosta nauttiminen, retkeily ja virkistyminen kuten myös eläminen saasteettomassa ympäristössä ovat perusoikeuksiamme, joita emme halua kyseenalaistaa. Luonnon monimuotoisuuden tarjoamien mahdollisuuksien säilyttäminen jälkipolville on turvattava.
1.1. Aloitteen vaatimus
Kunnan tai valtion ei tule maankäyttöön liittyvissä asioissa edistää tuulivoimayhtiöiden, eikä myöskään yksityisten maanomistajien voimalahankkeita edistäviä päämääriä ja etuja. Katsomme, että tuulivoimaloiden rakentamista koskeva nykylainsäädäntö loukkaa kansalaisten perusoikeuksia vakavasti [2]. Kansainvälisen tieteellisen tutkimusnäytön pohjalta vaadimme, että ympäristönsuojelulakia on uudistettava viipymättä. Kaikki jo toiminnassa olevat tuulivoimalat on saatettava ympäristöluvan alaisiksi, ja niiden todelliset käyttötehot on mitattava. Tämän lisäksi on otettava huomioon ns. interferenssi-ilmiö, joka muodostuu viereisten hankkeiden yhteisistä melu- ja infraäänipäästöistä. Valtion viranomaisten tulee jatkossa valvoa lakimuutosten toteutumista.
Suunnitteilla olevien maa- ja merituulivoimaloiden yhä suurenevan koon, tehojen ja äänten yhteisvaikutusten vuoksi vaadimme, että eduskunta ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimiin uusien tuulivoimaloiden rakentamisen keskeyttämiseksi. Luonto ja elinympäristömme kuuluvat meille, eivät tuulivoimateollisuudelle!
1.2. Nykytilanteesta ja hankkeista
Suomessa tällä hetkellä vireillä olevat tuulivoimalahankkeet käsittävät entistä suurempia, korkeampia ja tehokkaampia voimaloita, joiden lavat yltävät jopa 300 metrin korkeuteen ja teho aina 14 megawattiin asti. Näin massiivisen kokoluokan tuulivoimaloita ei maailmassa ole vielä rakennettu, joten niiden vaikutusta ympäristöön ei ole voitu mitata eikä testata. Aikaisempien, huomattavasti pienempien tuulivoimaloiden haitat ovat kuitenkin olleet jo mittavia, kuten tämän dokumentin lukuun 2 kootut tutkimukset ja niiden johtopäätökset osoittavat.
Suomessa tuulivoimaloiden rakentamista koskeva päätöksenteko perustellaan valtioneuvoston tilaamalla raportilla [3] (julkaistu 22.6.2020). Tarkastelemme luvussa 3 kyseistä raporttia ja sen puutteellisuutta suhteessa kansainvälisiin vertaisarvioituihin tutkimuksiin.
Euroopassa tuulivoimaloita vastustaa jo yli 2000 järjestöä. On huomion arvoista, että eurooppalaisten voimaloiden keskimääräinen teho jää alle yhden megawatin (1 MW) [4]. Eli Suomeen jo rakennetut voimalat ovat monikertaisesti ja suunnitellut hankkeet toteutuessaan jopa kymmenkertaisia teholtaan. On voimakasta näyttöä siitä, että voimaloiden ympäristövaikutus kasvaa suhteessa niiden kapasiteettiin ja tuottoon [5].
Tuulivoimalahankkeet aiheuttavat Suomessa ikävän demokratian ja perustuslain vastaisen tasa-arvovajeen niiden edetessä kunnallisessa päätöksenteossa lähes poikkeuksetta tuulivoimatoimijoiden näkemysten ja etujen mukaisesti. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, YVA:ssa, kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat osoittautuneet käytännössä hyvin vähäisiksi. Myös meneillään oleva maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus rajoittaisi edelleen kansalaisten valitusoikeutta ja osallistumista omaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon [6].
1.3. Tuulivoimaloiden negatiivinen ympäristövaikutus
Energiatuotannon eri muotoihin verrattuna tuulivoimaloiden viemä maapinta-ala on muita voimaloita huomattavasti suurempi. Hajautetun rakentamistavan vuoksi tuulivoimaloiden haitat koskettavat jo koko maata. Ne muuttavat nykytutkimuksen mukaan elollisen luonnon olosuhteita ja järkyttävät ihmisten ja eläinten terveyttä vakavin ja usein korjaamattomin seurauksin. Vaikka visuaalinen maisemahaitta on varsin huomattava, on elinolosuhteiden vaurioitumista kuitenkin pidettävä merkittävimpänä negatiivisena ympäristövaikutuksena.
Tuulivoimaloiden rakentamista merelle pidetään maalle rakentamista ongelmattomampana vaihtoehtona. Merituulivoimaloiden haitat eivät kuitenkaan jää merelle. Infraäänten taso kasvaa sisämaassa, kun merituulivoimaloiden aiheuttama, veden johtama ja kantama infraääni yhdistyy maatuulivoimaloiden infraäänten kanssa. Tietyissä olosuhteissa tuulivoimaloiden infraääni on mitattavissa jopa 90 kilometrin päässä voimaloista [7]. Tuulivoimaloiden syke on jo nyt myötätuulella mitattavissa myös sisämaassa [8]. Merituulivoimalat kasvattavat näin osaltaan infraäänen aiheuttamia haittoja sisämaassa.
1.4. Tuulivoimalat ja perustuslain vastainen eriarvoisuus
Perustuslain 6 § mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä [2]. Tuulivoimaloiden rakentaminen on kuitenkin osoittanut, että kansalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa vuoksi, sillä voimaloiden lähellä asuvat ihmiset joutuvat maksamaan ympäristön, terveyden ja omaisuuden arvon menetyksenä kohtuuttoman hinnan voimaloiden olemassaolosta. Näin heille ei myöskään toteudu perustuslain 7 §, jonka mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. [2]. Uusimman tutkimustiedon mukaan tuulivoimalat ovat vakava terveysuhka niiden vaikutuspiirissä asuville ihmisille, joten on epäeettistä ja perustuslain vastaista, että osa kansalaisista altistetaan tietämättään tai valituksista huolimatta tuulivoimaloiden haittavaikutuksille.
2. Tuulivoimaloiden haitoista
Tuulivoimaloista koituvat haittatekijät jakautuvat karkeasti kahteen osaan. Rakennustöiden aiheuttamaan, kohtuuttoman suureen ympäristötuhoon ja voimaloiden valmistuttua niiden toiminnan aiheuttamiin visuaaliseen maisema- ja välkehaittaan sekä jatkuvaan, kuultavan äänen sekä ihmisen kuulokynnyksen alittavan, pienitaajuisen ns. infraäänen (oikeammin värähtelyn) aiheuttamaan meluhaittaan.
Tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden tuottaman äänen todetaan kiistattomasti häiritsevän REM-unta. Infraäänen on todettu lisäksi aiheuttavan tinnitusta, huimausta, pahoinvointia, päänsärkyä, korvien soimista ja unettomuutta sekä erinäisiä sisäelinten vaurioita.
2.1. Äänen ominaisuuksista, etenemisestä ja turvallisten tasojen määrittämisestä
Ihminen käsittää kuulemassaan äänessä yleensä ainakin seuraavat kaksi ominaisuutta: korkeuden eli taajuuden, jonka määritelmä on hertsi (Hz), ja äänenvoimakkuuden, joka ilmaistaan desibeleinä (dB). Tuulivoimaloita edustavat toimitsijat esittävät lähinnä vain voimaloiden äänenvoimakkuutta kuvaavia desibeliarvoja ja takaavat, etteivät laissa määritellyt raja-arvot ylity. Valtioneuvoston päätöksen mukaan keskiäänitaso ei asunto- ja loma-asutusalueella saa päivällä ylittää 45 dB eikä yöllä 40 dB. Koska tuulivoimaloiden tuottama kuultava ääni on ominaisuudeltaan sykkivää, tulee tällaisen äänen mittaustulokseen aina lisätä 5 dB, johtuen sykkivän äänen äärimmäisestä kantavuudesta ja häiritsevyydestä. Käytännössä tämä näyttää unohdetulta säännöltä, sillä parhaillaan toimivien voimaloiden melutasot ylittävät useimmissa tapauksissa laillisen raja-arvon. Ilman seuraamuksia. Arjessa samainen sääntö otetaan huomioon jopa tavallisen kotipianon naapurihaittoja tutkittaessa.
Ääni tarvitsee kantaakseen väliaineen. Äänen nopeus ilmassa on tunnetusti 343 metriä sekunnissa. Sen etenemiseen vaikuttavat sääolot, kuten ilman lämpötila, kosteus ja paine. Mitä kiinteämpää väliaine on, sitä nopeammin ääni liikkuu. Äänen nopeus on teräksessä 5 050 m/s, alumiinissa n. 5 200 m/s, graniitissa 4 000 m/s ja vedessä n. 1 440 m/s ja jäällä jopa yli 3 000 m/s. Täydellisessä tyhjiössä ei ole ääniä. Matalat eli pienitaajuiset äänet etenevät erittäin pitkiä matkoja. Tällainen ääni läpäisee värähtelynä rakenteet ja on erityisen haitallinen myös samoilla taajuuksilla olevalle osalle elollista luontoa.
Ihminen kuulee em. pienitaajuiset äänet matalina, kunnes ne hertsilukeman aletessa häipyvät viimeistään n. 16 hertsin kohdalla kuulokynnyksemme alapuolelle, eikä kuulomme enää aisti niitä. Ne lakkaavat olemasta osa kokemustamme. Kuitenkin tutkitusti juuri nämä matalimmat, etenkin alta 20 hertsin olevat äänet (oikeammin värähtelyt) aiheuttavat suurimman osan tuulivoimaloiden käytön aikaisista haittavaikutuksista.
Luonnossa infraääniä synnyttää esim. ukkonen, trombi, maanjäristys tai tsunami. Useimpien eläinten kuulokynnyksen tiedetään olevan matalampi kuin ihmisen. Esim. elefantit kommunikoivat 14-16 hertsin taajuudella ja pystyvät ennakoimaan lähestyvän maanjäristyksen varoittaen laumaansa sen tulosta. Tämä elefanttien keskustelutaajuus kantaa kilometrien päähän. Luonnonvaraiset yhtä hyvin kuin kotieläimemme ovat tuulivoimaloiden hankealueilla ja läheisyydessä erittäin riskialttiissa tilassa moninkertaisen aistiherkkyytensä takia.
Voimaloiden turvallinen välimatka asutukseen on voitava arvioida todellisten, laajempien ympäristövaikutusten perusteella mallinnusten sijaan. Äänen nopeus ilmassa ei myöskään anna etäisyyslaskelmille todellista pohjaa. Voimalatoimijat vähättelevät välimatkan merkitystä ja tuovat hankkeet poikkeuksetta liian lähelle asutusta ja keskelle luonnonvaraista elämää siitä huolimatta, että tieteellistä faktaa pelkästään äänen etenemisestä aineessa ja vahvistumisesta kiinteällä tai kovalla pinnalla tai järven selällä on ollut olemassa jo yli sata vuotta.
2.2. Kuuluvan matalataajuisen äänen vaikutuksesta ihmiseen
Kuuluvan matalataajuisen äänen taajuusalue on 20–200 Hz. Tämä ääni etenee kauas, ja sen ominaisuuteen kuuluu voimistuminen suljetuissa sisätiloissa. Lisäksi se voimistuu silloin, kun luonnon omat taustaäänet vaimenevat tuulen tyynnyttyä maanpinnan läheisyydessä. Kuuluvan melun osalta tämä tarkoittaa käytännössä ilta- ja yöaikaa, jolloin melu aiheuttaa unen laadun heikkenemistä ja siitä seuraavia terveyshaittoja lähialueiden asukkaille useiden kilometrien säteellä.
Tuulivoimalan ääni on jatkuvaa, säännöllisesti jaksoittain suhahtelevaa ja jyskyttävää ääntä. Sen on todettu olevan häiritsevämpää kuin äänien, jotka ovat lähtöisin lento-, tie- tai raideliikenteestä ja aiheuttavan stressiä [9]. On huomattava, että stressi on monille sairauksille altistava tekijä.
Ruotsalainen sydänlääketieteeseen perehtynyt professori Göran Holm ja audiologian asiantuntija Leif Lyttkens viittaavat kirjoituksessaan [10] kanadalaiseen tutkimukseen “Health Canadian’s Wind Turbine Noise and Health Study” [11], joka todentaa tuulivoimaloiden melun häiritsevyyden. He viittaavat myös mm. ruotsalaiseen Sahlgrenskan yliopistosairaalan tutkimuksiin, jotka todentavat pitkittyneiden stressitekijöiden heikentävän glukoosin tuottoa aiheuttaen verenpaineen nousua, korkeampia veren rasvapitoisuuksia ja immunologisenjärjestelmän häiriöitä kehossamme. He viittaavat tässä sekä kuuluvaan meluun että infraäänen tutkittuun stressivaikutukseen. Holmin ja Lyttkensin mielestä edellä mainitut tutkimukset osoittavat suoraan, että tuulivoimaloiden melu aiheuttaa terveydellisiä ongelmia [10]. Lääkärit ovat pitkälti yksimielisiä siitä, että nämä muutokset aiheuttavat ajan kuluessa mm. kasvaneen riskin diabeteksen kehittymiseen ja riskin kuolla ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitauteihin [12].
Tanskalainen tutkija Christian Sejer Pedersen ja professori Henrik Møller ovat todistaneet 48 tuulivoimalan tehovertailututkimuksessaan matalataajuisten äänien lisääntyvän, mitä suurempia tuulivoimalat ovat, ja siten myös aiheuttavan suurempaa haittaa [5].
Ruotsissa on tehty tutkimus tuulivoimaloiden äänen vaikutuksesta unenlaatuun. Tutkimuksen johtajana toimi ympäristötieteen professori Kerstin Persson Wayne Göteborgin yliopistosta [13]. Tutkimustulokset osoittavat tuulivoimaloiden äänen heikentävän REM-unen laatua ja palautumista. REM-unen alkaminen viivästyi, ja sen kesto lyheni. Unettomuudella ja huonolla unen laadulla on suora yhteys useisiin sairauksiin, kuten masennukseen, ahdistushäiriöihin, hormonitoiminnan häiriöihin ja lisääntyneisiin sydän ja verisuonitauteihin [14, 15].
2.3. Välkeilmiö
Tuulivoimaloiden aiheuttama välkeilmiö on häiritsevää ja aiheuttaa stressiä. Ilmiö ei johdu pelkästään lentovalojen välkkeestä, vaan auringonpaiste tuulivoimaloiden takaa aiheuttaa varjovälkkeen, joka on erittäin häiritsevää suuren kontrastin vuoksi. Ilmiötä voisi verrata siihen, että autolla ajetaan metsän reunustamaa tietä auringon pilkistäessä toistuvasti puiden välistä. Varjo- ja välkeilmiöt näkyvät lähiseudun pihapiireissä, pelloilla ja asuntojen sisällä ikkunoista. Esimerkkivideolla näkyy Närpiön Pjelax, jossa voimaloiden kokonaiskorkeus on 180 m [16].
2.4. Tutkimuksia infraäänestä ja maatärinästä
Infraääni on ääntä, jonka taajuusalue on alle 20 Hz. Sen muodostamat aallonpituudet ovat 17 metristä ylöspäin, minkä vuoksi se ei vaimene erilaisista esteistä huolimatta. Tuulivoimaloiden tuottama infraääni voidaan havaita useiden kymmenien kilometrien päässä tuulivoima-alueesta, ja se koetaan paineen tunteena ja tärinänä sen rytmisen ominaisuuden ja kapeakaistaisuuden vuoksi. Tietyt sääolosuhteet edistävät infraäänen leviämistä jopa 90 kilometrin etäisyydelle voimaloista. Tällaiset mittaukset tehtiin 60 tuulivoimalan alueelta, jossa voimaloiden teho oli 1,6 MV [4].
Suomen Ympäristöterveys ry on mitannut infraäänisykettä maassamme. Mitatut tehotasot olivat osittain samoja kuin VTT:n tutkimuksessa, mutta VTT mittasi myös 10 minuutin keskiarvoja, jotka ylittivät SYTe:n mittauskampanjan aikana mittaamat tehotasot [3, 17]. Voimaloiden hajautettu rakentamistapa Suomessa aiheuttaa ääniaaltojen yhdistymistä ja tehotason (dB) kasvua tietyissä olosuhteissa..
Australialaistutkimuksissa [18] on myös havaittu, että teollisen kokoluokan voimalat aiheuttavat maatärinää paitsi käydessään, myös lähes tuulettomissa olosuhteissa. Maatärinä aiheutuu epävakaan rungon liikkeistä, vaikka tuulennopeus ei riittäisi siipien pyörimisliikkeeseen.
3. Valtioneuvoston tuulivoimalatutkimuksen opponointia
Valtioneuvoston tilaaman tuulivoimatutkimuksen loppuraportti julkaistiin kokonaisuudessaan 22.6.2020. Tutkimus koostuu kolmesta eri osa-alueesta: 1. Tuulivoimaloiden aiheuttaman infraäänen tallennus, 2. Kuuntelukoe, 3. Kyselytutkimus [3]. Suomen viranomaiset eivät tunnustaneet tuulivoiman aiheuttamaa terveyshaittaa tutkimuksessa. Seuraavassa käydään läpi valtioneuvoston tilaustutkimuksen keskeisiä tuloksia ja niiden merkitystä muiden tutkimusten valossa.
1. Äänen tehotason mittaus. Infraäänen tallentamisesta vastasi VTT useiden kuukausien ajan. On huomioitava, että tallenteet tehtiin 3–3,3 MW:n voimaloiden vaikutusalueilla. Tämä ei vastaa suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden teholuokkaa, joka on jopa 14 MW. Silti tutkimus vahvisti VTT:n toteuttamassa mittausosiossa, että tehotasot 10 minuutin keskiarvoina olivat mitatuissa kohdekodeissa hälyttävän korkeat, jopa 104 dB. Huomionarvoista on myös, että kyse oli 10 minuutin keskiarvosta. Kyse oli suodatetusta, ei ajantasaisesta mittauksesta, josta ei siis käy ilmi, millainen tehohuipun taso oli korkeimmillaan.
Juuri ilmestyneessä tuulivoimaloita koskevassa tutkimuskatsauksessa [19] huomautettiin aiheellisesti, että mittaukset tehtiin vain kahdessa asunnossa ja tämän perusteella tehtiin yleistys, että tilanne koskisi kaikkien tuulivoimalaseuduilla olevien asuintilojen tilannetta. Kahden asunnon perusteella tehdyt mittaukset eivät täytä tieteellistä lähestymistapaa.
Tutkimuksen yhteydessä tehdyt pitkäaikaiset sisämelumittaukset osoittivat asunnoissa mitattujen pitkäaikaisten keskimääräisten sisämelutasojen ylittävän asumisterveysasetuksella säädetyt suurimmat sallitut yöajan melutasot yli 10 dB:llä. Mittaukset oli tehty ympäristöhallinnon melumittausohjeiston mukaisesti, joten mittaustuloksia voidaan pitää luotettavina, ja niiden olisi tullut johtaa viranomaisten välittömiin toimenpiteisiin meluhaittojen poistamiseksi. Mitään ei ole kuitenkaan tehty.
2. Kuuntelukoe. Valtioneuvoston tilaaman tuulivoimatutkimuksen kuuntelukokeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto. Infraäänialtistusmittauksen kokonaiskestoaika oli 3–4 tuntia. Se sisälsi yhden 10 minuutin ajanjakson ja noin 20 kpl niin ikään 10 minuutin ajanjaksoja, jotka sisälsivät ajoittaisia 10 sekunnin äänitettyjä infraääniosioita.
Kuuntelukokeessa käytetyt infraäänen altistusajat olivat lyhyitä. Lisäksi kokeen kokonaiskestoaika antaa aiheen kyseenalaistaa kokeen soveltamisen pitkäaikaisten haittavaikutuksien osalta. Kokeelliseen tutkimukseen osallistuneet todistavat myös, että kokeellisessa osassa tehtiin useita koejärjestyjä sotkevia osioita. Altisteen aikana väitettiin kyseessä olevan rentoutusjakson, ja altisteen aikana oli ilmeisesti myös toteutettu voimakkaasti kehoa stressaavia kylmästressitestejä. Testiä sotkettiin myös kuuluvalla melulla. Näillä on ilmeisimmin tilastollisin keinoin hukattu infraäänisykkeen aiheuttamat vasteet. Tieteellisessä tutkimuksessa näin ei pitäisi tapahtua. Kokeellisen tutkimuksen tuloksissa keskityttiin pääasiassa selvittämään, onko tuulivoima-alueilla oireilevien ja oireettomien henkilöiden välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. Näitä ei löytynyt. Tuulivoimalatutkimuskatsaus [19] kiinnittää myös huomioita siihen, että kyse oli äänitetyistä, ei autenttisista, olosuhteista.
3. Kyselytutkimus. Valtioneuvoston tilaama tutkimus osoitti, että infraäänen aiheuttamat unihäiriöt ja vakavat tai äärimmäiset häiriöt sisätiloissa olivat neljä kertaa yleisempiä tuulivoima-alueilla kuin autoliikenteen tuottaman infraäänen aiheuttamat unihäiriöt yleensä [3]. Tähän lisäyksenä, että autoliikenteen aiheuttama infraääni on yleensä kohinaa ja siksi se poikkeaa tuulivoimaloiden tuottamasta kapeakaistaisesta infraäänestä. Tutkimus todisti myös, että elämäntavat, ikä tai sukupuoli eivät selittäneet oirehtimista. Myöskään käsitys tuulivoimaloiden maisemavaikutuksesta, voimaloiden välke, mielipide tuulivoimasta energiantuotantomuotona, tiedon saanti tai tyytyväisyys oman kunnan päätöksiin, luottamus julkiseen sektoriin tai asenne tuulivoimayhtiön toimintaa koskien terveysvaikutuksia eivät selittäneet oireilua.
Tutkimuksen tulosta ei otettu vakavasti, sillä tutkimus oli toteutettu alueilla, joista valituksia terveyshaitoista oli tullut eniten. Tutkimuksessa ei siis huomioitu, että valituksissa olisi kyse muiden tutkimusten perusteella syntyneestä tietoisuudesta oireiden syy-yhteydestä. On mahdollista, että kaikilla tuulivoima-alueilla ei tunnisteta mahdollista syy-yhteyttä samoin kuin tutkimuksen kohteena olleilla alueilla. Koska oirehtiminen ja krooniset sairaudet olivat tilastollisesti merkitsevästi riippuvia tuulivoimaloiden etäisyydestä, looginen johtopäätös olisi ollut varovaisuusperiaatteen noudattaminen ja viranomaistoimet jo rakennetuilla tuulivoima-alueilla.
Annos-vaste -suhde löytyi THL:n toteuttamassa kyselytutkimuksessa. Alle 2,5 kilometrin etäisyydellä vakavat sairaudet olivat kolme kertaa yleisempiä kuin 20 kilometrin etäisyydellä. Tämä vahvistaa syyseuraussuhdetta. Havainnot koskevat tutkimusjulkaisun lukua 3 ja 4 [3].
3.1. Kokeellisen tutkimuksen merkitys
Tuulivoimaseminaarissa STM:ssä syksyllä 2017 tuotiin esiin, että kokeellinen tutkimus toisi esiin mahdollisen haittavaikutuksen varmimmin. THL:n kyselytutkimus paljasti annosvasteen, mutta ilmeisen virheellisellä koemenetelmällä tulos kumottiin. Tuulivoiman terveyshaittaa koskevalle tutkimukselle Suomesta olisi löytynyt kokeelliseen tutkimukseen lääketieteellinen sovellus, joka tarjoaa edelleen keinon selvittää infraäänen aiheuttaman hermoston vasteen riippumattomasti.
4. Tutkimuksia ja kannanottoja maailmalta
Viranomaistemme ohjaaman tuulivoimatutkimuksen jälkeen yksi maailman arvostetuimmista sydän- ja verisuonikirurgian tutkijoista, professori Christian-Friedrich Vahl tutkimusryhmineen, vaati tutkimuksiinsa vedoten, että tuulivoimaloiden tuottama tehotaso ei saa ylittää 90 dBz (dBz on suodattamatonta ajantasaista tehotasoa, jossa mukana ovat kaikki taajuusalueet samanpainoisina), koska altistuminen on jatkuvaa, kroonista [20]. VTT:n keskiarvoistettu mittaus paljastaa, että todennäköisimmin lukuisissa tuulivoimaloiden läheisyydessä olevissa kodeissa löytyy yli 90 dBz:n tehotasoja.
Professori Christian-Friedrich Vahl on johtanut tutkimusryhmää, joka julkaisi monivuotisen tieteellisen infraäänitutkimuksensa raportin 11.5.2020 [20]. Tutkimuksen lopputuloksena todetaan infraäänen heikentävän sydänlihaksen toimintaa jopa 20 %. Professori Vahl muistuttaakin, että infraääni on energiaa, joka myös vaurioittaa.
Portugalilaisen Dr. Mariana Alves-Pereiran johdolla taas on 9.1.2019 julkaistu tutkimus, joka todistaa kapeakaistaisen matalataajuisen äänen aiheuttavan sisäelinvaurioita [21]. Äänen tasainen kohina ei tutkimuksessa osoittautunut sisäelinvauriota aiheuttavaksi. Alves-Pereira on palkittu kahdesti vibroakustisten tautien tutkimuksestaan.
Saksalainen tutkimus [22] vahvistaa, että kuulumaton alle 80 dB:n tason infraääni aiheuttaa autonomisen hermoston stressivasteen. Tutkimus toteutettiin terveillä koehenkilöillä kaksoissokkotutkimuksena. Merkitsevyystaso oli erittäin merkitsevä. Toiminnallisessa magneettikuvannustutkimuksessa havaittiin, että kuuloaivokuori, mantelitumake ja autonomisen hermoston säätelyn alue aktivoituivat infraäänialtistuksessa. Tämä voi ilmetä sydämen, hormonitoiminnan tai nestetasapainon häiriöinä tai verenpaineen nousuna.
Kuulumaton infraäänisignaali voi pitkäaikaisaltistuksessa aiheuttaa patogeenisen (eli sairauksia ja tauteja aiheuttavan) vaikutuksen elinjärjestelmiin ihmisillä ja eläimillä, jotka asuvat tuulivoimalaseuduilla. Weichenbergerin tutkimuksen [22] mukaan infraäänioireet eivät selity nocebolla eli pahennevaikutuksella, jossa kielteisillä odotuksilla on negatiivisia vaikutuksia. Tutkimus todisti, että infraäänellä on suora stressivaikutus.
Suomen valtioneuvoston tilaaman tutkimuksen kokeellisen osan päätelmät poikkeavat täysin uusista Saksassa toteutetuista, vertaisarvioiduista infraäänitutkimuksista. Saksalaisdokumentissa mainitaan pitkäaikaisaltistustutkimus, joka todisti, että stressivaikutus ei hävinnyt kroonisessa altistuksessa. Tutkimusryhmän johtajan, psykiatrian professori Simone Kuhnin mukaan kyse voi olla siitä, että sitä mitä emme voi kuulla, emme myöskään voi tietoisesti säädellä [23].
Australialaisen ääniasiantuntijan Steven Cooperin mukaan tuulivoimaloiden suurin ero verrattuna muihin infraäänilähteisiin on voimakkaasti amplitudimoduloitunut, värähtelevä, pulssaava infraääni, joka muistuttaa maanjäristyksen aiheuttamaa infraääntä [24]. On esitetty, että tuulivoimaloiden tuottama infraääni aiheuttaisi samankaltaisen pelkoreaktion kuin maanjäristys.
Sotilaslääketieteessä infraäänen haitallinen terveysvaikutus on tiedetty jo vuosikymmenet ja suojautuminen infraääniltä on erityisesti ilma- ja merivoimissa työsuojeluasia [25]. Äänenpainetaso ei ole suurin ongelma, vaan ihmiskehon ominaisresonanssitaajuuksille osuvat taajuudet, kuten sydän 1 Hz, kehon vesimassa 7,7–8,8 Hz ja aivot 10 Hz. Infraäänien asekäyttöä on tutkittu vuosikymmenet, ja sen vaikutukset tunnetaan, mutta ääniaseen käyttöönottoa hidastaa se, että tarvittavat lähetinyksiköt olisivat kooltaan liian suuria. Tuulivoimaloiden ominaisuus puolestaan on, että ne kykenevät tuottamaan juuri kehon ominaisresonanssille tyypillisiä matalia taajuustasoja sellaisella teholla, että ne aiheuttavat terveysvaurioita.
Vaikka Suomen viranomaiset eivät tunnustaneet tuulivoiman aiheuttamaa terveyshaittaa valtioneuvoston julkistamassa, poliittisessa ohjauksessa olleessa tutkimuksessa, perusteellinen ulkomainen vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus kuitenkin todistaa vakavasta ympäristön terveyshaitasta. Kansainvälisesti tunnetut lääketieteen tutkijat ovat ottaneet näkyvästi kantaa haittoihin. Suomessa länsirannikon asukkaiden kokemukset vahvistavat muualla maailmassa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Kokemukset tuulivoimaloiden ympäristössä ovat yhteneviä ympäri maailman.
Suomeen on kaavailtu yhä suuritehoisempia voimaloita, mistä seuraa vääjäämättä vakavia sosiaali- ja terveysongelmia ja kulujen kasvamista koko maassa. Suomessa on jo uutisoitu suuresta määrästä perheitä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa tuulivoiman terveyshaittojen vuoksi, ja vielä enemmän on niitä, jotka muuttaisivat pois, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Hyvinvointia koskevissa mittareissamme on myös näkyvissä negatiivinen kehitys. Infraäänialtistuksen pahentuessa turvallinen ympäristö myös koko ajan pienenee.
4.1. Tuulivoiman vastaiset argumentit Saksassa, Tanskassa ja Ranskassa
Saksan Baden-Württembergin korkein oikeus teki merkittävän tuulivoimaa koskevan päätöksen: se hylkäsi kaikki jo luvan saaneet ja suunnitteilla olleet hankkeet [26]. Syynä tähän oli erityisesti asianomaisten ihmisten kuulematta jättäminen, metsien kompensaatiolain, lintujen ja riistan huomiotta jättäminen jne. Tanskassa teollisen kokoluokan voimaloita rakennetaan pääasiassa enää merelle.
Saksassa 25 lääketieteen asiantuntijaa jätti 26.4.2019 julkisen kannanoton [27] päättäjille koskien tuulivoimaloiden tuottamaa infraääntä ja sen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. He korostavat kirjelmässään infraäänistä johtuvien haittojen olevan niin suuria, että ne on käsiteltävä sairauksina ja että lainsäädäntö vaatii siten infraäänen osalta välitöntä uudistamista. Sydänkirurgin mukaan useat miljoonat saksalaiset kärsivät tuulivoiman vuoksi mm. sydänsairauksista, unettomuudesta, keskittymiskyvyn puutteesta ja pahoinvoinnista [23].
Merkittäviä ulkomaisia kannanottoja tuulivoimasta ovat mainittujen lisäksi esittäneet Keski-Saksan radioyhtiö MDR ja ranskalainen Energia ja totuus -kollektiivi. Keski-Saksan radioyhtiö tunnusti tieteellisen tutkimuksen todistavan tuulivoimaloiden terveyshaitoista keväällä 2020 [28]. MDR nosti esiin tutkimuksia, jotka todistavat, että tuulivoimaloiden infraääni vaikuttaa suoraan autonomiseen hermostoon ja aiheuttaa unihäiriöitä, huimausta, päänsärkyä ja tinnitusta sekä heikentää sydänlihaksen puristusvoimaa jopa 20 %.
Ranskalaisessa Energia ja totuus -kollektiivissa toimii merkittävässä asemassa olevia asiantuntijoita talous- ja ympäristötieteistä. Kollektiivin mukaan tuulivoimaloilla ei vähennetä kasvihuonekaasuja, vaan heikennetään taloutta, tuhotaan työpaikkoja, vahingoitetaan biologista monimuotoisuutta, saastutetaan maaperää ja huononnetaan paikallisten asukkaiden elämänlaatua ja terveyttä. Kollektiivin mukaan tuulivoimaloilla devalvoidaan yksityisomaisuutta ja koteja, pilataan vähitellen maisemien ja historiallisten rakennusten muodostama luonnon- ja kulttuuriperintö [29].
5. Luonto- ja maisemavaikutuksista
Tuulivoimalahankkeet sijoittuvat poikkeuksetta maalaismaisemaan. Tällä tavoin on pilattu ja tultaisiin pilaamaan monta arvokasta kulttuuri-, kansallis- ja perinnemaisemaa. Lähes jokaisen hankealueen läheisyydessä on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä paikkoja ja rakennuksia. Vapaa-ajan asunnot on rakennettu tarkoituksella syrjäseudulle luonnonrauhan ja kauniin ympäristön takia. Tuulivoimalat pilaavat maisemat, ja niiden koetaan raiskaavan kotiseudun.
Suomalaiset ovat vahvasti luontoihmisiä. Retkeily ja erilaiset liikuntaharrastukset luonnossa, kuten lenkkeily ja suunnistus sekä hiihto ja mäenlasku talvella, kuuluvat meidän kuntoilu- ja virkistystoimintaamme. Luonnon hiljaisuudesta ja puhtaasta ilmasta nauttiminen on etuoikeutemme. Maaseudulla marjastuksen, sienestyksen, kalastuksen ja metsästyksen merkitys on edelleen tärkeä myös jokapäiväisen ravinnon hankinnassa. Kyselytutkimuksen mukaan 76 % suomalaisista on huolissaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä [30]. Luonnonvarakeskuksen professori Anne Tolvanen näkee tuulivoimalahankkeissa riskin tavallisen luonnon vähenemiselle. Tolvasen mukaan “perusluonto on muutoksille alttiina koko ajan”, mikä vaikuttaa epäsuorasti monimuotoisuuteen [31].
Tuulivoimalahankkeita sijoitetaan metsätalousalueille ja seuduille, jotka ovat suurelta osin luonnonvaraista metsää. Tuulivoimala-alueen erityisen suuri maapinta-alan tarve käsittää jokaisen voimalayksikön kohdalla sille varatun tuulenottoalueen ja asennusvaiheessa varastointialueen lisäksi myös alan nosturille, leveän tien laajoine reuna-aluehakkuineen sekä voimaloita yhdistävän maakaapeloinnin kaivuutöineen. Alueelle on varattava myös paikka voimaloiden sähköasemalle. Valtakunnanverkkoon liittymistä varten rakennettava ilmajohtolinjaus tai vaihtoehtoisesti maakaapelointi ottavat omat hehtaarialansa alueen ulkopuolella. On selvää, että näin laajat toimenpiteet aiheuttavat korvaamattomat vahingot luonnolle ja sen monimuotoisuudelle.
5.1. Vaikutus kasvillisuuteen, satoon ja lämpötiloihin
Kiinassa tutkittiin tuulivoimaloiden vaikutuksia ympäröivään luontoon [32]. Tutkimus tehtiin vuosina 2003–2014, ja se ulottui 9 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Tämä raportti vuodelta 2017 osoittaa, että tuulivoimala-alueilla oli merkittävä negatiivinen vaikutus kasvillisuuteen, mikä ilmeni Bladyte-indeksin 14,5 %:n vähenemisenä. Luku ilmaisee lehtipinta-alaa.
Tuulivoimalat vaikuttivat myös negatiivisesti alkutuotantoon kesällä (10 %) ja vuotuiseen nettotuotantoon (4 %). Tärkeimmät tekijät ovat lämpötilan ja maaperän kosteuden muutokset. Korkeampi yölämpötila aiheuttaa kasteen puuttumista ja voi estää taustalla olevan kasvillisuuden kasvun ja tuottavuuden. Lisäksi havaittiin, että kasvillisuutta ei voida palauttaa rakennusvaiheen jälkeen, mikä osoittaa, että tuuliturbiinit muuttavat lopullisesti ympäristöolosuhteita. Tutkimus kattoi laajan alueen, jolla oli yhteensä noin 1700 tuulivoimalaa. Voimalat olivat kuitenkin nykyisiin verrattuina suhteellisen pieniä, kokonaiskorkeudeltaan 77–93 m.
Amerikkalaiset tutkijat osoittivat jo vuonna 2012 tuulivoimala-alueiden vaikuttavan maan lämpötilaan + 0,72 celsiusastetta yöaikaan [33]. Turbulenssivaikutuksia havaittiin jopa 10 kilometrin päässä voimaloista. Pyörrevirtaukset myös voimistuvat roottorin halkaisijan kasvaessa 200 metriin, sillä silloin siipien kärkinopeus on lähes 300 km/h normaalilla, tuulisella ilmalla.
5.2. Vaikutus eläimiin
Ruotsissa tutkittiin porojen käyttäytymistä GPS-pantojen avulla kahden vuoden ajan ennen tuulivoimaloiden rakentamista, kaksi vuotta rakentamisen aikana sekä kaksi vuotta tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen [34]. Tutkimuksissa selvisi, että porot valitsivat vasomispaikkansa ja elinpiirinsä kauempaa tuulivoimaloista niiden käyttöönoton jälkeen. Kyseisten kauempien alueiden käyttö lisääntyi viiden kilometrin päässä tuulivoimaloista kokonaista 79 %. Lisäksi huomionarvoista on, että tuulivoimaloiden käyttöönotto vaikutti rakennusvaihetta voimakkaammin negatiivisesti porojen elinpiirin valintaan.
Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin vuonna 2013 tuulivoimaloiden vaikuttavan mäyrien stressitasoon voimaloiden lähialueilla [35]. Mäyrien fysiologista rasittuneisuutta määritettiin karvoituksen kortisolitasolla. (Kortisoli on stressihormoni.) Selvisi, että mäyrillä, jotka asuivat alle kilometrin päässä tuulivoimaloista, oli 264 prosenttia korkeampi kortisolitaso kuin mäyrillä, jotka asuivat yli 10 kilometrin päässä voimaloista. Tämä osoittaa, että kyseisten mäyrien hypotalamus-aivolisäkkeen-lisämunuais-akselin toiminta kärsi ja mäyrät olivat myös fysiologisesti rasittuneita. Kortisolitasoissa ei löydetty mitään eroja mäyrissä, jotka olivat asuneet lähellä tuulivoimaloita jo vuosien 2009 ja 2012 välillä, mikä osoittaa, etteivät eläimet tottuneet tuulivoimaloiden vaikutuksiin. Korkea kortisolitaso ei myöskään vaihdellut alle kilometrin päässä asuvilla mäyrillä, eikä tuulivoimaloiden vuotuisella teholla tai niiden lukumäärällä ollut siihen vaikutusta. Tutkijat toteavat, että korkeat kortisolitasot vaikutusalueen mäyrissä aiheutuvat tuulivoimaloiden turbiinien aiheuttamasta äänestä ja ne saattavat vaikuttaa mäyrän immuunijärjestelmään, joka voi johtaa infektio- ja sairausriskin lisääntymiseen mäyrillä.
5.3. Linnut ja lepakot vaarassa
Linnustosta ei edelleenkään tehdä riittävää kokonaiskartoitusta tuulivoimalahankkeiden yhteydessä, ja siksi tuulivoimaloiden linnustolle aiheuttama kuolleisuus pysyy jatkuvasti korkeana ja kasvaa uusien hankkeiden toteutuessa. Sveitsiläistutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden aiheuttama lintukuolleisuus voi olla jopa kolminkertainen arvioituun nähden [36]. Erityisesssä vaarassa silpoutua voimaloiden siipiin ovat kaartelevasti lentävät, suuret petolinnut kuten maa- ja merkikotkat, haukat ja pienemmistä linnuista pääskyt. Myös kanalintuja on menehtynyt niiden törmätessä voimaloiden torneihin. Elinolosuhteiden muutoksista kärsivät erityisesti metsot.
Roottorihalkaisijaltaan 200-metriset voimalat ovat massiivinen este muuttoreiteillä aiheuttaen muuttolinnuille suuren vaaran. Jo kymmenen tällaisen voimalan roottorit saavat aikaan yli 31 hehtaarin lentoesteen, puhumattakaan viidenkymmenen voimalan teollisuusalueesta, jonka lentoesteen suuruus on liki 155 hehtaaria. Pohjanmaan rannikko on kansallisesti merkittävä muuttokäytävä [37]. Merikotkakannan kasvu on nyt rannikkoalueella pysähtynyt [38]. Tuulivoimaloiden lähellä merikotkien pesintä on epäonnistunut [39]. Tuulivoimaloiden rakentamisella on merkittävä vaikutus lintupopulaatioon, sen elinkelpoisuuteen ja vähenemiseen.
Ruotsalainen tutkija Martin Green Lundin yliopistosta arvioi noin 25 vuoden kokemuksella maansa tuulivoimaloihin menehtyvän nykyään 12 000–60 000 lintua vuodessa. Suurimmaksi osaksi nämä ovat pikkulintuja, mutta kaikenlaiset linnut ovat vaarassa. Green ei ole havainnut muutoksia kuolleisuudessa vuosien aikana ja tekee siitä johtopäätöksen, etteivät linnut opi varomaan voimaloita [40]. Ruotsin ympäristöviranomaisille ja tuulivoimayhtiöille ennakoitua suurempi lintukuolleisuus on tullut yllätyksenä [41].
Norjan ornitologinen yhdistys, NOF, ottaa tiukan kannan kokemuksiinsa perustuen: ”NOF sanoo lintujen vuoksi ‘ei’ tuulivoimaloiden lisärakentamiselle Norjan luontoon. Nyt on aika saada tietoa kaikista jo rakennettujen tuulivoimaloiden aiheuttamista ja suunnitteilla olevien tulevista vaikutuksista. Norjalaisen luonnon muuttamisen teollisuusalueeksi ei tule koskaan sisältymään vihreään muutokseen, vaikkakin tietyt eturyhmittymät ovatkin onnistuneet vakuuttamaan tietyt poliitikot” [42].
Iso-Britanniassa on julkistettu tutkimus, jossa arvioidaan rannikolle sijoitettavien tuulivoimaloiden vaikutuksia meri- ja rannikkolintulajeihin merikalojen viljelyslaitosten yhteydessä [43]. Tutkimuksessa todetaan, että merilintujen käyttäytymistä koskevat havaintotiedot ovat puutteellisia, mutta jo tiedetyn perusteella näyttää, että tuulivoimalat ovat suurin riski lokeille, tiiroille, hanhille, merimetsoille, haahkoille ja joutsenille sekä kahlaaja- ja sukeltajalinnuille.
Hyönteiset houkuttelevat lepakoita lentämään korkealle. Lepakoille tuulivoimaloiden siipien aiheuttama paineenvaihtelu aiheuttaa keuhkovaurioita (barotrauma), jotka ajan mittaan johtavat kuolemaan. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu voimaloiden alta löydetyiltä, niihin törmänneiltä lepakoilta kuuloaistin vaurioita [44].
5.4. Hyönteisten kohtalo
Saksassa tuulivoima tappaa vuosittain noin 1 200 tonnia hyönteisiä [45]. Tuulivoimaloiden siipiin kuolleet hyönteiset aiheuttavat suuren energiahävikin, mistä tuli lähtökohta kattavalle saksalaistutkimukselle. Tutkija Franz Triebin, DLR, mukaan tällä voi olla merkitystä hyönteispopulaation elinkelpoisena säilymiselle. Jo vuonna 2001 tutkijat havaitsivat roottorien siipiin takertuneiden kuolleiden hyönteisten vaikuttavan aerodynamiikkaan niin paljon, että energian tuotanto vähenee jopa 50 %. Hyönteistiheys kerrottuna ilmamassalla kertoo, että noin 24 000 tonnia hyönteisiä lentää roottoreiden läpi Saksassa joka vuosi. Tuulivoimateollisuudelle asia on harmillinen. Meidän tulee nähdä hyönteisten tärkeys kasvien pölytykselle kasvikunnan elossa pysymisen kannalta yhtä hyvin kuin hyönteisistä riippuvaisille eläimille ravintoketjussa.
Keskimäärin noin 5 % roottoreiden läpi lentäneistä hyönteisistä kuolee. Tämä tarkoittaa noin 1 200 miljardia hyönteistä vuosittain – keskimäärin 50 kg hyönteisiä tuulivoimalaa kohti. Luku sisältää vain hyönteiset, joista jää näkyviä jälkiä roottoreiden siipiin. Kuolleita hyönteisiä kertyy niin paljon, että se on synnyttänyt puhdistusteollisuuden: voimalan lapoja pestään helikoptereiden ja nostureiden avulla. Saksassa hyönteispopulaatioiden määrän suuri vähentyminen ajoittuu merkittävästi tuulivoimaloiden yleistymisen ajankohtaan.
6. Muut rasitteet
6.1. Kemikaalit ja muovit ympäristön pilaajina
Julkisuudessa on aiheellisesti oltu hyvin huolissaan mereen joutuneista mikromuoveista ja niiden vaikutuksista ihmisten ja eläinten elimistöön. Tuulivoimaloiden siivet joutuvat pyöriessään hyvin suuren rasituksen kohteeksi, ja ne saatetaan joutua vaihtamaan jopa parin vuoden kuluttua käyttöönottonsa jälkeen. Siivissä on monta suojaavaa polyuretaanikerrosta, ja niiden sideaineet ja UV-suojaukset sisältävät myös haitallisia kemikaaleja. Talvella lapoihin ruiskutetaan myrkyllisiä jäänestoaineita. Tuulivoimaloiden siivet itsessään ovat ongelmajätettä. Yhden lavan pituus on 65–100 metriä ja paino 20–30 tonnia. Suomen tuulivoimalat tuottavat vuosittain tuhansia tonneja lapaongelmajätettä, jolle kierrätettynäkään ei ole löytynyt riittävästi käyttökohteita.
Nykyisissä tuulivoimaloissa on myös 1 200–1 500 litraa öljyä ja voiteluaineita ja parisataa litraa vesiglykoliliuosta. Lisäksi niiden valmistuksessa käytetään harvinaisia maametalleja, joita louhitaan Kiinassa. Louhinta aiheuttaa siellä ympäristön saastumista.
Miten voimme olla varmoja siitä, että voimaloita käytettäessä noudatetaan tarkkoja ja säännöllisiä toimenpiteitä, joilla ehkäistään komposiittien, kuitujen sekä haitallisten kemikaalien leviäminen ympäristöön myös onnettomuustilanteissa, esimerkiksi lavan katketessa? Lapaonnettomuuksia on tapahtunut lyhyen ajan sisällä ainakin Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Australiassa. Ruotsissa kaatui hiljattain kokonainen tuulivoimala. Esimerkkejä sekä vaurioista että tulipaloista olisi lisäksi useita ympäri maailman [46, 47, 48]. Asialle ei tunnu olevan vastuullista valvontaviranomaista.
6.2. Tuulivoimaloiden vaikutus kotimaan matkailuun ja turismiin
Metsäntutkimuslaitos on tehnyt matkailijoiden keskuudessa kyselyn suunnitellun tuulivoimahankkeen vaikutuksista Muonion kunnassa [49]. Kriittisimmin tuulivoimahankkeeseen asennoituivat alueella vierailevat ulkomaalaiset matkailijat. Heistä suurin osa arvioi tuulipuiston toteutuessaan vähentävän heidän halukkuuttaan vierailla uudelleen Muoniossa. Tuulivoimalat vaikuttaisivat kielteisesti erityisesti kunnan imagoon erämaisena luontomatkailukohteena, ja ne kohdistuisivat ensisijaisesti kansainväliseen matkailuun. Haitat johtuisivat suurelta osin visuaalisen luonnonmaiseman muutoksesta, sillä voimalat näkyvät etäälle. Tutkimukseen osallistujista 98 % oli Euroopasta. Myös muut tutkimukset ovat korostaneet tuulivoimaloiden kielteisiä vaikutuksia turismiin.
Matkailuelinkeinon kokonaisarvo vuonna 2018 oli lähes 16 miljardia [50], mikä oli lähes kolmanneksen suurempi kuin metsäteollisuuden viennin arvo [51]. Tuulivoimaloiden lisärakentaminen vaikuttaisi erittäin merkittävästi myös kansantalouteemme ja työllisyyteen.
6.3. Kiinteistöjen arvon aleneminen
Tuulivoimaloiden sijainti kiinteistöjen lähialueilla vaikuttaa negatiivisesti kiinteistöjen arvoon. Ruotsalaiset kiinteistönvälittäjät ovat arvioineet, että tuulivoimalat aiheuttavat jopa 30 % arvonmenetyksen lähialueiden kiinteistöille. Lisäksi he mainitsevat riskin siitä, etteivät ihmiset edes halua ostaa näitä kiinteistöjä [52]. Myös suomalaisen Aktia kiinteistövälitys Oy:n antaman lausunnon mukaan “asuinkiinteistöjen arvo alenee keskimäärin kolmasosan tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella, eli 3 kilometrin säteellä” [53]. On huomattava, että arvon alenemisesta voidaan puhua vasta, kun kohde on myyty. Ne, jotka jäävät myymättä, sijaitsevat useimmiten liian lähellä voimaloita. Tällöin ei voi puhua arvon alenemisesta, vaan suoraan sen menetyksestä. Tätä eivät tilastot kerro.
On huomattava, että perustuslain 15 §:ssä on säädetty omaisuuden suojasta: “Jokaisen omaisuus on turvattu” [2]. Kansalaisten on voitava luottaa, etteivät päättäjät heikennä heidän varallisuuttaan: suomalaisten varallisuushan on tavallisesti sidottu asumiseen.
6.4. Tuulivoimaloiden purkaminen
Kun yksittäinen tuulivoimala tulee tiensä päähän, kohtaamme kulunutta ja käytettyä materiaa, joka ei alun perin kuulunut luontoon. Mitä tehdä, kun 3 MW:n voimalan perustuksissa on noin 1 500 kuutiota betonia ja 180 tonnia teräsraudoitusta? Valitettavasti on jo olemassa epätoivoisia esimerkkejä siitä, kuinka voimalaa ei ole purettu, vaan se on vain kaadettu tai koko rakennelma räjäytetty. Seurauksena on laajalle luontoon levinnyt saaste pirstaloituine voimalan osineen ja kemikaaleineen, mikrojätteestä puhumattakaan. On käsittämätöntä, että tuulivoimayhtiöitä ei toiminnan loputtua ole lain voimalla velvoitettu purkamaan voimaloiden perustuksia ja kuljettamaan näin syntynyt jäte pois luonnosta. Luontoon ”maisemoimisen” tai siipijätteen maahan kaivamisen tulee olla lain vastaista. Perustukset on purettava käytön loputtua ja mahdollisesti käyttökelpoinen materiaali on toimitettava uusiokäyttöön. Tornin, konehuoneen, siipien ja perustuksien purkamisesta on säädettävä selkeät ympäristölakiin perustuvat säännöt ja velvoitteet.
7. Lopuksi
Ulkomaisten tuulivoimayhtiöiden toiminta on käytännössä alas ajettu yhtiöiden kotimaassaan aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen vuoksi. Tuulivoimaloiden rakentaminen on hidastunut voimakkaasti monissa Keski-Euroopan maissa kansalaisten suuren vastustuksen vuoksi. Se on johtanut alan vaikeuksiin ja jopa konkursseihin. Ulkomaiset tuulivoimayhtiöt etsivätkin nyt uusia markkina-alueita esimerkiksi Suomesta, koska tuulivoimaloiden rakentamista ja kokoa ei meillä vielä rajoiteta samoin kuin muissa maissa. Alan suunnittelijat kehittävät uusia, aina suurempia tuulivoimalamalleja myytäväksi nimenomaan Pohjoismaihin.
Tähän aloitteeseen kootut kansainväliset vertaisarvioidut tutkimukset ja THL:n kyselytutkimus osoittavat kiistatta tuulivoimaloiden vakavat ympäristö- ja terveyshaitat. Uusiutuvaa energiaa ei tule tuottaa luonnon monimuotoisuutta tuhoamalla. Kaikki tuulivoima-alueet on saatettava ympäristöluvan alaiseksi siten, että infraäänen terveydelle aiheuttamat riskitekijät otetaan huomioon. Valtion viranomaisen on valvottava nykyisen melulainsäädännön toteutumista nyt ja lakimuutosten toteuttamisen jälkeen. Oikeudestamme rauhalliseen elinympäristöön, luontoon, monimuotoisuuteen ja virkistysalueisiimme sekä niiden säilymisestä tuleville sukupolville on otettava viranomaisvastuu.
Viiteluettelo: https://suomenymparistoterveys.files.wordpress.com/2021/02/kansalaisaloite-260221-viiteluettelo.pdf
Kansalaisaloite 26.2.2021
TUULIVOIMALOITA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ UUSITTAVA
VIIPYMÄTTÄ – LUONTO JA TURVALLINEN ASUINYMPÄRISTÖ
KUULUVAT MEILLE
Viiteluettelo:
[1] ”Suomen tuulivoimapuistot”, Etha-Wind, 2021, URL
https://www.ethawind.com/suomen-tuulivoimapuistot/, Luettu 8.1.2021.
[2] “Suomen perustuslaki (11.6.1999/731)”, Finlex, 1999, URL https:// www. finlex. fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731, Luettu 3.12.2020.
[3] Maijala, P., Turunen, A., Kurki, I., Vainio, L., Pakarinen, S., Kaukinen, C., Lu-
kander, K., Tiittanen, P., Yli-Tuomi, T., Taimisto, P., et al., “Infrasound Does Not
Explain Symptoms Related to Wind Turbines. Publications of the Govern-
ment’sanalysis, assessmentand research activities”, Publications of the Govern-
ment’s analysis, assessment and research activities 2020:34, Prime Minister’s Office,
Helsinki, ISBN PDF 978-952- 287-907-3, 2020, URL
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162329/VNTEAS_202
0_34.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
[4] Energistyrelesen, “Master data for wind turbines as at end of July 2020”, 2020, URL
http://ens.dk/service/statistik-data-noegletal-og-kort/data-oversigt-over-
%20energisektoren , 2020. Luettu 5.9.2020.
[5] Pedersen, C. S., ja Møller, H., “An analysis of low frequency noise from largewind
turbines,” 14th International Meeting on Low Frequency Noise and Vibration and its
Control, Acoustics, Department of Electronic Systems, Aalborg University, 2010, pp.
339–360. URL https://vbn.aau.dk/en/publications/an-analysis-of-low-frequency-
noise-from-large-wind-turbines
[6] Kainuun liitto, “Pohjois-Pohjanmaan liiton lausunto Kainuun tuulivoimamaa
kuntakaavaan 16.11.2020. Yhteenveto Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan tar-
kistamisen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä Lähtökohdat ja tavoit-
teet -raporttiluonnosten palautteista sekä niitä koskevat vastine-ehdotukset”,
2020, URL https://kainuunliitto. oncloudos. com /kokous/ 20202178 – 7 – 1.PDF ?
fbclid=IwAR2351BLoi-vwbK3KZ1-
gUjPRLRneofMJAhc98ezaNuTPlhyFgJ7l9vQpJE, Luettu 3.12.2020.
[7] Marcillo, O., Arrowsmith, S., Blom, P., ja Jones, K., “On infrasound generated by
wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguided,
“Journal of Geophysical Research: Atmospheres, Vol. 120, No.19, 2015,
pp.9855-9868. URL
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821. Luettu
24.2.2021.
[8] “Real-time measurement of wind turbine infrasoun d on map”, URL
https://www.auniogroup.com/infrasound-on-map/, 2020. Luettu 28.12.2020.
[9] Janssen, S. A., Vos, H., Eisses, A. R., ja Pedersen, E., “A comparison between
exposure-response relationships for wind turbine annoyance and annoyance due to
other noise sources”, The Journal of the Acoustical Society of America, Vol. 130,
No. 6, 2011, pp. 3746–3753. URL https://asa.scitation.org/doi/abs/10.1121/1.3653984,
Luettu 23.2.2021.[10] Holm, G. Leif Lyttken, L. Hedman, J., “Vindkraftsutbyggnaden är ett oansvarigt
risktagande”, 2019, URL
https://www.nordsverige.se/insandare/vindkraftsutbyggnaden-ar-ett-oansvarigt-
risktagande/repscd!QYEZlg54HB2krvaE3tMNQ/, Luettu23.2.2021.
[11] Krogh, C. M., et al., “Health Canada’s Wind Turbine Noise and Health Study—A
Review Exploring Research Challenges, Methods, Limitations and Uncertainties of
Some of the Findings,” Open Access Library Journal, Vol. 5, No. 12, 2018, p. 1. URL
https://www.scirp.org/journal/PaperInformation.aspx?PaperID=89289&#abstract,
Luettu 23.2.2021.
[12] Sparreljung, K., “Stress – en skrift om stress och hälsa”, Hjärt-lungfonden, 2020, URL
https://assets.ctfassets.net/vsg3mjkzpeus/52VDYoZg24QiJU519Cb9r2/e14244
0df06c9f9be4dec58854ee6177/Stress_2020_WEB_Final.pdf, Luettu 5.9.2020
[13] Smith, M. G., Ögren, M., Thorsson, P., Hussain-Alkhateeb, L., Pedersen, E., Forssén,
J., Ageborg Morsing, J., ja Persson Waye, K., “A laboratory study on the effects of
wind turbine noise on sleep: results of the polysomnographic WiTNES study,” Sleep,
2020. URL https://doi.org/https://doi.org/10.1093/sleep/zsaa046. Luettu
23.2.2021
[14] Halperin, D., “Environmental noise and sleep disturbances: A threat to health?”
Sleep science, Vol. 7, No. 4, 2014, pp. 209–212. URL
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1984006314000601, Luettu
23.2.2021.
[15] Goines, L., ja Hagler, L., “Noise Pollution: A Modern Plague”, 2020, URL https://www.
nonoise.org/library/smj/smj.htm, Luettu 28.9.2020.
[16] Ylikoski, K., “Tuulivoimalan varjot. Pjelax, Svalskulla”, 2016, URL
https://www.youtube.com/watch?v=LAEp-KwCO6Y, Luettu5.9.2020.
[17] Suomen ympäristöterveys – SYTe ry, “Tuulivoimaloiden infraääni mitattavissa 40-
60 km:n etäisyydellä voimaloista yli puolena mittauspäivistä”, 2019, URL
https://syte.fi/2019/08/03/tuulivoimaloiden-infraaani-mitattavissa-40-60-kmn-
etaisyydella-voimaloista-yli-puolena-mittauspaivista/, Luettu 5.9.2020.
[18] Lange, Sherri, “Sensing but Not Hearing: The Problem of Wind Turbine Noise
(Interview with acoustician Steven Cooper, AU)”, 2018, URL
https://www.masterresource. org / windpower – health – effects / sensing – not –
hearing – problem – wind – turbine – noise-interview-acoustician-steven-cooper-
au/?fbclid=IwAR11gHV1uPdBGgWR-
wCoA2mWy4WZRYSciuL8Hnv6jhNOdOzOSkLVmZWLBzY, Luettu 25.2.2021.
[19] Keronen, P. ja Suomi, K., ”Tuulivoiman haitalliset terveysvaikutukset”,
Tutkimuskatsaus, 2021, URL
https://www.dropbox.com/s/dj773n0izqp3yrf/Tutkimuskatsaus_Tuulivoiman%20
haitalliset%20terveysvaikutukset.pdf?dl=0, Luettu 24.2.2021.
[20] Chaban, R., Ghazy, A., Georgiade, E., Nicole Stumpf, N., ja Vahl, C.-F., “Negative
Effect of High-Level Infrasound on Human Myocardial Contractility: In-Vitro
Controlled Experiment”, 2019, URL https://www.unimedizin-
mainz.de/typo3temp/secure_downloads/39593/0/2f769255d1120a41e6129364dc2f
9aeba95f6cf2/NAH_28_19R5__Chaban_Vahl.pdf?fbclid=IwAR0ci6aU732lbE_7PI
yro0SE6_oxhTc7elyo4V8sKmXbMWyN1SNJAupg2e4, Luettu5.9.2020.
[21] Alves-Pereira, M., Rapley, B., Bakker, H., ja Summers, S., “Acoustics and biological
structures”, 2019, URLhttps://mro.massey.ac.nz/bitstream/handle/10179/14755/64982.pdf? sequence=1,
Luettu 5.9.2020.
[22] Weichenberger, M., Bauer, M., Kühler, R., Hensel, J., Forlim, C. G., Ihlenfeld, A.,
Ittermann, B., Gallinat, J., Koch, C., ja Kühn, S., “Altered cortical and subcortical
connectivity due to infrasound administered near the hearing threshold–Evidence
from fMRI,” PLoS One, Vol. 12, No. 4, 2017, p. e0174420. URL https://journals.
plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0174420, Luettu 25.2.2021.
[23] “Infrasound. Noise we can’t hear”, Zdf.de, 2018, URL
https://www.zdf.de/dokumentation/planet-e/infrasound-100.html, Luettu 5.9.2020.
[24] Cooper, S., et al., “The results of an acoustic testing program Cape Bridgewater wind
farm”, Prepared for Energy Pacific (Vic) Pty Ltd, Melbourne, Australia, 2014. URL
https://docs.wind-watch.org/Cape-Bridgewater-Acoustic-Report.pdf, Luettu
5.9.2020.
[25] Jauchem, J. R., ja Cook, M. C., “High-intensity acoustics for military nonlethal
applications: a lack of useful systems,” Military medicine, Vol. 172, No. 2, 2007, pp.
182–189. https://doi.org/https://doi.org/10.7205/MILMED.172.2.182. Luettu
25.2.2021.
[26] Faller, R., “Fachanwalt für Verwaltungsrecht,” https://naturschutz-
initiative.de/images/PDF2019/CL-Pressemitteilung-23-12-2019.pdf, Lehdistötiedote,
23.12.2019. Luettu 5.9.2020.
[27] Offener Brief, “Offener Brief an politisch Verantwortliche zum Thema: Auswirkun-
gen von technischem Infraschall auf die Gesundheit”, 2019,
https://www.windwahn.com/2019/05/10/auswirkungen-von-technischem-
infraschall-auf-die-gesundheit/, Luettu 5.9.2020.
[28] MDR,“Infraschal l– der unhörbar Lärm, der krank macht?”, 2020, URL
https://www.mdr.de/wissen/windkraftanlagen-infraschall-gesundheit-100.html,
Luettu 5.9.2020.
[29] Verité, C. E., “Energia ja totuus -kollektiivin sivusto”, 2019, URL
https://www.energieverite.com/, Luettu 4.12.2020.
[30] Brenner, A.-K., “Yle Luonnon kysely: Suomalaiset asettavat luonnon talouskasvun
edelle – huoli luonnon monimuotoisuudesta kasvaa”, 2019, URL
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/09/28/yle-luonnon-kysely-suomalaiset-
asettavat-luonnon-talouskasvun-edelle-huoli, Luettu 25.2.2021.
[31] Frilander, J., “Tutkijat: Luonto pitää ottaa huomioon kaikissa valmisteilla olevissa
laeissa – luonnonsuojelulaki ei riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta”, 2020,
URL https://yle.fi/uutiset/3-11667223, Luettu 3.12.2020.
[32] Tang, B., Wu, D., Zhao, X., Zhou, T., Zhao, W., ja Wei, H., “The observed impacts of
wind farms on local vegetation growth in northern China,” Remote Sensing, Vol. 9,
No. 4, 2017, p. 332. URL https://www.mdpi.com/2072-4292/9/4/332 , Luettu 25.2.2021.
[33] Roy, S. B., ja Traiteur, J. J., “Impacts of wind farms on surface air temperatures,”
Proceedings of the National Academy of Sciences, Vol. 107, No. 42, 2010, pp. 17899–
17904. URL https://doi.org/https://doi.org/10.1073/pnas.1000493107. Luettu
25.1.2021.
[34] Skarin, A., Sandström, P., ja Alam, M., “Out of sight of wind turbines—Reindeer
response to wind farms in operation,” Ecology and evolution, Vol. 8, No. 19, 2018, pp.
9906–9919, URL https://doi.org/https://doi.org/10.1002/ece3.4476, Luettu25.2.2021.
[35] Agnew, R. C., Smith, V. J., ja Fowkes, R. C., Wind turbines cause chronic stress in
badgers (Meles meles) in Great Britain,” Journal of Wildlife Diseases, Vol. 52, No. 3,
2016, pp. 459–467. URL
https://meridian.allenpress.com/jwd/article/52/3/459/194101, Luettu 25.2.2021.
[36] Chandrasekhar, A., “One wind turbine kills up to 29 birds a year,” Swissinfo.ch,
2016, URL https://www.swissinfo.ch/eng/wildlife-impact_one-wind-turbine-kills-
17-birds-a-year/42712780, Luettu 7.12.2020.
[37] Toivanen, T., Metsänen, T., ja Lehtiniemi, T., “Lintujen päämuuttoreitit Suomessa,”
BirdLife Finland, 2014, URL
https://www.birdlife.fi/suojelu/alueet/paamuuttoreitit/?fbclid=IwAR0GmccuY7Wr
5YseH-t4HQObn7NF5BxN1eGgoZBeS85Q9iO0vybKBFkH2WU, Luettu 25.2.2021.
[38] Frize, J., “Merikotkanpoikasia syntyi ennätysmäärä”, WWF, 2019, URL
https://wwf.fi/uutiset/2019/08/merikotkan-poikasia-syntyi-
ennatysmaara/, Luettu 25.2.2021.
[39] Laatikainen, T., “Tuulivoiman lähellä pesivät merikotkat epäonnistuvat
pesinnässään – tutkija hyödynsi satelliittilähetintä,” Tekniikka & Talous, 2018, URL
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tuulivoimalan-lahella-pesivat-merikotkat-
epaonnistuvat-pesinnassaan-tutkija-hyodynsi-satelliittilahetinta/8a4fa9e6-4cc0-
343c-b672-d839756d475b. Luettu 25.2.2021.
[40] Green, M., ja Rydell, J., “Fåglar, fladdermöss och vindkraft,” Norrbotten.snf, 2011,
https://norrbotten. snf.se/vindkraft/vindkraft_pa_ratt_plats/Faglar.pdf, Luettu
4.9.2020.
[41] Peltoniemi, P., “Ruotsin lintutieteilijät erittäin huolissaan petolinnuista”,
Käräjävuori, 2017, URL https://karajavuori.blogspot.com/2017/02/ruotsin-
lintutieteilijat-erittain.html, Luettu 8.12.2020.
[42] Eggen, M., ja Solbakken, K. A., “Nei til mer landbasert vindkraft – for fugle- nes
skyld”, 2019, URL https://www.birdlife.no/naturforvaltning/nyheter/?id=2379,
Luettu 4.9.2020.
[43] Benjamins, S., Masden, E., ja Collu, M., “Integrating Wind Turbines and Fish Farms:
An Evaluation of Potential Risks to Marine and Coastal Bird Species,” Journal of
Marine Science and Engineering, Vol. 8, No. 6, 2020, p. 414. URL
https://www.mdpi.com/2077-1312/8/6/414/htm. 4.9.2020.
[44] Baerwald, E. F., D’Amours, G. H., Klug, B. J., ja Barclay, R. M., “Barotrauma is a
significant cause of bat fatalities at wind turbines”, Current biology, Vol. 18, No. 16,
2008, pp. R695–R696. URL https://www.cell.com/current-biology/fulltext/S0960-
9822(08)00751-3 Luettu 24.2.2021
[45] Fjeld, I. E., “Tysk vindkraft dreper 1200 tonn insekter årlig”, NRK, 2019, URL
https://www.nrk.no/ norge/tysk-vindkraft-dreper-1200-tonn-insekter-arlig-
1.14565780, Luet tu 4.9.2020.
[46] Niemistö, E., “Kristiinankaupungin tuulivoimalasta katkesi toinenkin valtava siipi”,
YLE, 2020, URL https://yle.fi/uutiset/3-11564547, Luettu 26.9.2020.
[47] Parkinson, G., “Dundonnel wind farm stops production after blade falls off turbine”,
Renew Economy, Clean Energy News and Analysis, 2017, URL
https://reneweconomy. com . au / dundonnell – wind – farm – stops – production -after – blade – falls – off – turbine – 15865 / ?fbclid = IwAR0sQQR _
XkVYsGkKiAPewoQ2Ldm4Ky3Par41Pk5fqmuC4gmquNx4qLsfiw0, Luettu
14.10.2020.
[48] Tyni, Tuomas, “Tuulivoimalan lapojen suunnittelu, lapojen vauriot ja niiden synty-
mekanismit”, Kandidaattityö, Tampereen yliopisto, 2019, URL
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/27527/Tyni.pdf?
sequence=4&isAllowed=y, Luettu15.1.2021.
[49] Tyrväinen, L., Järviluoma, J., Nikkola, K., ja Silvennoinen, H., “Selvitys matkai-
lijoiden suhtautumisesta Mielmukkavaaran tuulipuistohankkeeseen”, Metlan työra-
portteja 237, Finnish Forest Research Institute, Vantaa, 2012. URL
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/536144, ISBN 978-951-40-2372-9 (PDF).
Luettu 24.2.2021.
[50] ”Matkailu lukuina” Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM, 2017-2018, URL
https://tem.fi/matkailu-lukuina, Luettu 24.2.2021 .
[51] ”Met säteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä kasvoi vuonna 2018”,
Metsäteollisuus Uutinen, 2019, URL
https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/metsateollisuuden-osuus-suomen-
tavaraviennista-kasvoi-vuonna-2018, Luettu 24.2.2021.
[52] P4 Halland, “Vindkraft riskerar prisras på hus”, Sveriges radio, 2008, URL
https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=128&artikel=2468319,
Luettu 4.9.2020 tai URL https://sverigesradio.se/artikel/2468319
[53] Lindholm, M., “Lausunto Näsen kartanon Tuulivoimapuiston OYK-ehdotuksesta ja
sen vaikutuksista kaava-aluetta ympäriöivien kiinteistöjen arvoon”, Aktia
kiinteistövälitys, 2013, URL http://
profrankboletrask.bittikaista.net/2013_01_17_Lausunto_Aktia_lkv_MosseL_
Nasen_kartanon_tuulivoimapuisto.pdf, Luettu 4.12.2020.
Infraäänestä tutkimusta:
A longitudinal, randomized experimental pilot study to investigate the effects of airborne infrasound on human mental health, cognition, and brain structure
Symptoms intuitively associated with wind turbine infrasound
